Lokakuu 2013

Jorma Ollila teki uuden aikakauden oppikirjan Mahdoton menestys
17. päivänä lokakuuta olin kansalliskirjastossa täydentämässä oman kirjani tietoja. Hyvissä ajoin iltapäivällä siirryin Stockmannin ravintolassa syömäni lounaan jälkeen Suomalaiseen kirjakauppaan. Siellä alkoi klo 16.30 kirjaesittely. Nokian entisen pääjohtajan Jorma Ollilan elämästä oli kerrottu hänen itsensä ja Harri Saukkomaan yhteistyönä kirjoitetussa kirjassa.
 
Olin paikalla tuntia ennen saadakseni eturivin paikan. Greenpeacen aktivisteja oli paikalla useita. Aktiviivit reagoivat heti tilaisuuden alussa.

Video: Kirjaesittelytilaisuuden hyväksikäyttöä

Järjestysmiehiä oli neljä. Paikalle jouduttiin tilaamaan heidän avukseen vielä neljä virkapukuista poliisia ennen kuin tilaisuus rauhoittui. Olin pyytämässä kirjan kirjoittajien nimikirjoituksia ehkä viidentenä jonossa. Jorma kysyi, kenelle tämä kirja omistetaan. Sanoin samalla kun otin kuvia Applen iPhone 4 kännykällä, että laita nyt vaikka Matille. Kummankaan kirjailijan nimestä ei saa mitään selvää. Ovat tietokoneilla ja kännyköillä kirjoitelleet ja kadottaneet käsinkirjoittamisen taidon. Ikävää.

Lokakuun aikana golfin pelaamisen, uintien, lenkkeilyjen ja kirjoittelun sekä television katselun lomassa luin Ollilan nuoruusvuosia. Jorma on 9 vuotta minua nuorempi. Jorman menestyksen salaisuus oli englantilainen koulu Walesissa. Hän pääsi sinne aikaisempien näyttöjen perusteella, hän oli ollut ahkera, osaava, pyrkivä ja rohkea. Ei ollut aivan tavallista tuolloin lähteä ulkomaille suorittamaan lukiota vieraalla kielellä. Itse olin vain työharjoittelussa Lontoossa muutamaa vuotta ennen Jormaa pari kesää. Insinöörien oli ja on hyvä osata englantia ja kansainvälisyyttä.

VIDEO: NOKIA MAHDOTONTA MENESTYSTÄ

Viisivuotiaana Jorma menetti pikkusormenpuolikkaan. Sen varmasti muistaa. Kurikasta Turun kautta Vaasaan ja sitten Walesiin, Espooseen ja naimisiin. Ylioppilaskuntien liiton päätoimiseksi ja poliittiseksi puheenjohtajaksi. Helsingin Herttoniemeen kaksioon. 27-vuotiaana jatko-opiskelemaan Lontooseen. Citybank imaisi 28-vuotiaan Jorman palkkalistoilleen. Vuosi Citybankissa Lontoossa, sitten Citybankiin Helsinkiin. Intti alkoi syyskuussa 1979. Viisi vuotta myöhemmin Nokian rahoitusjohtajaksi vuonna 1985. Taas viisi vuotta myöhemmin, Jormaa pyydettiin matkapuhelintehtaan johtajaksi. Jorma ja Nokia olivat mahdoton menestys, molemmat.                      

Mutta vielä pitää löytää kännykän tekijä. Se löytyi Oulun yliopistosta. Pertti Korhonen oli syntynyt Rovaniemen pohjoispuolella Meltauksessa. Hän teki läpimurron Nokialle, mikropiirisarja matkapuhelinverkon tukiasemalle. Sitä pidettiin mahdottomana, kertoo Jorma. Jorma nosti Korhosen ensin Nokian tuotekehityksen vetäjäksi Suomessa, ja kohta koko Euroopassa. Nokia oli ostanut Technophonen Englannista. Pertti Korhonenko oli koko Nokian suuruuden luoja? Korhosen kuva olisi voinut olla kirjassa. 

Tuotekin piti olla, muuten ei olisi mitään myytävää. Jorman bisnesenkelit löysivät myös myyjän: Anssi Vanjoki. Isä Vanjoki oli VW-autossa toimitusjohtajana, muistan nimen, olin harjoittelijana Volkkarilla 60-luvulla. Designeriksi Nokiaan tuli italialais-amerikkalainen Frank Nuovo. Anssin johdolla ruvettiin brändäämään Nokiaa. 

Kaikki eivät uskoneet Nokiaan matkapuhelimien tekijänä. Ilmeisesti Nokian toimitusjohtajakaan ei uskonut. Hän halusi tuekseen asiantuntijalausunnon. Hän tilasi amerikkalaisen konsultin sitä tekemään. Puhelimia ei olisi kannattanut täällä tehdä, sanoi konsultti. Tilanne tulehdutti johtajien välit. Jorma valmistutti digitaalisen matkapuhelimen, jolla Harri Holkeri soitti vielä vuonna 1991 Kaarina Suoniolle. Sitä ennen lokakuussa Nokiaa oltiin myymässä Ericssonille. Marraskuussa alettiin vaihtamaan Isokalliota Ollilaan. Tammikuun kuudentenatoista päivänä 1992 Jorma nimitettiin toimitusjohtajaksi ja nykyisin aamutelevisiossa esiintyvä Kalle Isokallio jätti Nokian. Nokia erotti muutaman ihmisen, mutta ryhtyi yhdistämään ihmisiä laajasti, connecting people. Tilanne oli kuitenkin kaikkea muuta kuin selvä. Kirjan parasta antia oppikirjana on ehkä 35. luku arvoista, mutta koko kirja antaa hyvää kuvaa liike-elämästä. Yksi Nokian menestyksen tekijöistä on ollut Sari Baldauf os. Niiranen. Hän oli puhelinverkkoyksikön päällikkönä jo 32-vuotiaana. Hän ei ollut Jorman löytö, koska hän oli tullut Nokiaan vuotta aiemmin, mutta ehkä Jorma löysi hänet ja nosti päälliköksi. Se ei oikein selviä tekstistä. Matti Alahuhta oli myös yksi menestyksen tekijä, nyt hän johtaa Kone Oy:tä. Nokian puhelimista muutama luku: niitä myytiin 26 miljoonaa 1994 ja 43 miljoonaa jo seuraavana vuonna ja markkinaosuus oli 20% vuonna 1994 ja 32% vuonna 2000. Vuosi 1995 ei edes ollut hyvä, loppuvuonna joko alihankkijat eivät pystyneet toimittamaan tavaraa niin paljon kuin olisi tarvittu tai varastoihin tehtiin puhelimia, jotka eivät menneet kaupan. Tai sekä että.

Taistelua käytiin puhelimien markkinaosuuksien lisäksi puhelinstandardeista. Ensimmäinen 'standardi' oli NMT Nordisk Mobil Telefon, yhteispohjoismainen radiopuhelinverkko. Sen kehittäminen lienee alkanut jo 1970-luvulla. Ensin oli NMT-450, joka tuli käyttöön 1980-luvun alussa Pohjoismaissa. Muutamaa vuotta myöhemmin tuli NMT-900 verkko 900 MHz:n taajuudella. NMT-verkon tilalle tuli digitaalinen matkapuhelinten GSM- Global System for Mobile Communications - verkko. GSM-verkko avattiin Suomessa 1990. Maailmanlaajuiseksi standardiksi GSM saatiin vasta 1990-luvun lopulla. Nokia taisteli GSM:n puolesta ja oli siis voittajien puolella.

Vuonna 1998 Nokia ohitti kilpailijansa Motorolan , Nokian osuus myynnistä oli 36% ja Motorolan 26%. Tätä juhlittiin, Jorma Ollila ja Pekka Ala-Pietilä ottivat lasilliset sampanjaa työmatkalla lentokentällä. Sitä ei kirja kerro, millä kentällä ja mitä sampanjaa.

Jorma ja Bill tapasivat eli Nokia ja Microsoft kohtasivat 2002. Idahossa Sun Valleyn konferenssissa Jorma kutsui Billin Suomeen. Bill tuli Espoon powerpointpalatsiin. Mutta milloin? Hallituksen huoneessa olisi voinut olla tungosta, jos toimittajat ja valokuvaajat olisivat saaneet tietää tästä. Jorman oman kirjan kuvitus olisi saanut kruununsa heidän yhteisestä kuvastaan. Jorma Ollila ja Bill Gates Nokian saunassa! Kymmenen vuotta myöhemmin Billin Microsoft osti Nokian matkapuhelimet. Joko siitä kaupasta kylvettiin, ei ehkä kuitenkaan kylvetetty, siemenet itämään. Oliko vuosi 2002 vaiko 2003, ilmeisesti 2003.

Jorma luopui ilmeisesti omasta tahdosta pääjohtajan pestistä 2006. Uutena johtajana aloitti 1.6.2006 Olli-Pekka Kallasvuo. Johtajavaihdosta juhlittiin taas vaatimattomasti peräti varttitunnin 'hiljaisuudella', johon osallistuivat kirjan mukaan vain nämä kaksi johtajaa sihteereineen.

O-P Kallasvuo oli ollut Nokiassa yli 20 vuotta, joten hän tiesi kaiken, mitä tehtävässä vaadittiin. Sekään ei riittänyt. Kilpailijat tulivat takaa lujaa ja ohittivat. Aikaa oli vähän uusien innovaatioiden käyttöönottoon. Ei saanut myöhästyä. Nokia N95 oli yritys älypuhelimeksi. Minullakin oli sellainen. Pidin sen kamerasta, videosta ja tietokoneyhteydestä. Se tuli markkinoille 2007, samaan aikaan kun iPhone. Kaikki tietävät kuinka kävi. Vuonna 2010 Nokia teki kosketusnäytöllisen N8, se olisi ollut aika hyvä, mutta se tuli liian myöhään ja siinä oli liikaa ongelmia, jotka korjattiin pitkähkön ajan kuluttua. Maine oli mennyt, eikä korjaannu nopeasti. Niinpä Nokia luopuikin jo 2011 sen käyttöjärjestelmästä.

Jorma Ollila jäi vielä hallituksen sivutoimiseksi puheenjohtajaksi. Vuonna 2010 alettiin etsimään uutta johtajaa Kallasvuon tilalle. Ollila löysi kaksi ehdokasta Pohjois-Amerikasta, joista toinen kieltäytyi. Microsoftin Stephen Elop jäi jäljelle ja hänet valittiin. Nokiaa alettiin valmistella myyntikuntoon, ostaja oli tiedossa. Loppukin on jo historiaa.

VIDEO: Greenpeacen häirintää

Greenpeace häiritsee Jorma Ollilaa aina kun se on mahdollista.

Tuleeko kirjasta myös englanninkielinen teos, Impossible Success.

Voiko Jormasta tulla vielä tasavallan presidentti? Miksikäs ei voisi. Keskustapuolueella ei ole vahvaa poliittista ehdokasta ainakaan vielä. Paavo Väyrynen on tiestysti kestoehdokas, Juha Sipilästä ei vielä tiedä. Muita kanditaatteja ei ole, näistä kolmesta keskustaväen on valittava. Ja saattaa se ehdokkuus riippua myös Sauli Niinistöstä. Jorma kertoo kirjassaan tulleensa kahdesti pyydetyksi presidenttiehdokkaaksi. Sauli pyysi 1999 ja Matti Vanhanen 2003.

--------------------------------------
25. päivä sain asiantuntijapalautetta liikenneturvallisuushistorian nettikirjastani: "Tutustuin tekstiin ja se näyttää olevan kattava katsaus lainsäädäntöön ja hallinnon muutoksiin. Siinä oli minullekin paljon uutta. Olet tehnyt ison ja hienon työn! Oma asiantuntemukseni liittyy toimenpiteiden vaikutusten tutkimiseen ja vaikutusmekanismien tuntemiseen. Siinä puuhassa on toisinaan joutunut ilonpilaajaksi, kun monet suositut hyvää tarkoittaneet toimenpiteet ovat osoittautuneet tehottomiksi ja toisaalta epäsuositut toimenpiteet tehokkaiksi. Ylipäätään vain harvoin vaikutukset osoittautuivat sellaisiksi, kuin oli oletettu. Aika monessa tapauksessa tutkimukset olivat pohjoismaissa ja Suomessa kokeillut toimenpiteet levisivät niiden myötä myös muihin pohjoismaihin, esimerkiksi ajovalojen käyttö päivällä." (M.S.)
Kirja löytyy tästä: Liikenneturvallisuuden historiaa
----------------------------------------
Lokakuussa varustin uuden autoni tuulilasin automaattisesti toimivalla pyyhkimen puhdistusuralla. Tarvittiin vain yksi ura, koska autossa on vain yksi pyyhin. Pyyhkimen puhdistus tapahtuu jokaisella pyyhkäisyllä, millään muulla tavalla pyyhin ei pysy yhtä hyvin puhtaana. Jos pyyhkimen kumia yrittää puhdistaa käsipyyhkeellä ja puhdistusaineella, sen voi tehdä vain auton seisoessa. Tällä tavalla pyyhkimen kumin reuna voi vahingoittua. VIDEO: Pyyhkimen puhdistusuran teko
Jos auton tuulilasissa ei ole pyyhkimen puhdistusuraa, pyyhkimen kumi kerää tuulilasin pinnalta siihen kertyvää likaa. Lian joukossa on öljy- ja pikiainesta, johon kiinnittyy hienojakoista hiekkaa, joka naarmuttaa lasin pintaa. Tuulilasin naarmut heikentävät näkemistä. Pimeällä ja sateella, jolloin näkeminen on muutenkin kriittistä, naarmut aiheuttavat lasin pinnassa vastaantulevien autojen valoista lisääntyvää häikäisyä. Lisää tuulilasin pyyhkijöiden puhdistimista:
 Tuulilasin pyyhkijän puhdistaja

Vaihdatin autooni nastarenkaat. Ne tulivat uuden auton talvipaketin osana. Paketissa oli lisäksi moottorin lohkolämmitin. Talvipaketti oli ilmainen eli siitä ei tarvinnut maksaa mitään oston yhteydessä. Lisäksi varustin auton sisälämmittimellä, joka sulattaa ikkunoista jään eikä tarvitse raaputtaa ja naarmuttaa varsinkaan tuulilasia. Nastarenkaat ovat suomalaiset, Nokian Hakkapeliitta. Se, että autossa käytetään kahta rengassarjaa, tuo lisäkustannuksia renkaanvaihtojen ja renkaiden säilytyksen osalta. Renkaiden vaihdot maksavat noin 60 € vuodessa ja säilytys noin 140 € vuodessa sekä vanteet. Lisäksi 4 teräsvannetta 200 €, jotka kestävät 10 vuotta, vuosikustannus 20 €. Lisäkustannus kaksista renkaista noin 220 € verrattuna siihen, että ajaisi yksillä renkailla ympäri vuoden.
Kitkarenkailla voi ajaa ympäri vuoden. Olen ajanut yksitoista vuotta pelkillä kitkarenkailla, autolla oli silloin vain yksi ja sama ajaja, minä itse. Se on mahdollista, kun ei joudu ajamaan syrjäisillä mäkisillä ja mutkaisilla teillä silloin, kun tienpinta on jäinen ja lämpötila nolla-celsiuksen tienoilla.
Nastarengas on ollut hyvä apu talviliikenteeseen. Nastoista aiheutuvien haittojen takia amerikkalaiset ovat kehittäneet renkaan, jossa nastat saadaan esille ja piiloon ilmanpaineen avulla.

Marraskuu 2013

Kuudes päivä marraskuuta on ruotsalaisuuden päivä. Kuuluimme satoja vuosia Ruotsiin. Ruotsi on edelleen virallinen kieli ja ruotsinkielisiä oli vuoden 2012 lopussa lähes 300.000. Venäjään kuuluimme hieman yli sata vuotta 1809-1917. Venäläisyyden päivää ei vietetä, koska venäjänkielisiä on vain noin 20.000.

Television pääuutislähetyksessä kerrottiin nuoresta miehestä, joka oli tehnyt yhteensä yli miljoona kertaa katsotut videot youtubeen. Tarkastin tänään omia videoitani youtubista, yhtä niistä oli katsottu 253.104 kertaa, se on tämä: VIDEO: Kaupunkimaasturi Skoda Yeti Kuvasin videon Katisten kartanon mailla pidetyssä uuden Skoda Yeti kaupunkimaasturin lehdistöesittelyssä auto- ja liikennetoimittajille. Maastoon oli tehty ajotestausreitti, missä toimittajat saivat omakohtaisesti perehtyä auton maasto-ominaisuuksiin vaativissa olosuhteissa. Videossa on menossa loppuhuipennus valokuvien ottamista varten. Auto esiteltiin syyskuussa 2009.

Helsinki siis aikoo suosia kitkarenkailla ajavia, nämä voisivat pysäköidä edullisemmin. Parkkipirkot tarkistaisivat auton renkaat sekä vierailijoilta että asukailta. Nyt vain joka viidennellä on kitkarenkaat. Tavoitteena on saada puolet autoista kitkarenkaallisiksi muutamassa vuodessa.
Oslossa kitkarenkaita käyttää kolme neljästä, se johtuu nastaverosta. Suomeen ei tulle nastaveroa. Nastat lisäävät jonkun verran katupölyä, tarkkaa tietoa ei ole, eikä voikaan olla.

Nastojen vähenemisellä on monenlaisia vaikutuksia. Nastat toimivat jään poistajina. Jos nastoja ei käytetä, kadut ovat liukkaita ja autojen liikkeelle lähdöt ja hallinta heikkenevät ja onnettomuudet lisääntyvät. Silloin aletaan poistamaan liukkautta muilla tavoilla. Suolaa ei haluta laittaa, joten ainoaksi liukkauden torjujaksi jää hiekka. Hiekan käyttöä on lisättävä. Hiekka murenee renkaiden alla hienojakoiseksi pölyksi niin nastarenkaiden kuin nastattomienkin renkaiden alla. Katupöly lisääntyy eikä vähene.

Kaupungin katupölyn poistamisesta vastuulliset ovat mielestään löytäneet syyllisen katupölyn aiheuttajaan, nastarengas. Katupölyä ei ole poistettu kunnolla eli kadunpuhdistajat on syypää huonoon hengitysilmaan, ei nastarengas.

9. päivänä marraskuuta vietettiin Vermon raviradalla suurta urheilujuhlaa. Suurista suomalaisista näkyvästi paikalla oli ainoastaan Timo Soini. Hän jakoi palkintoja ja osallistui keskusteluun tavallisten ihmisten kanssa, mutta seurasi tietysti myös kilpailuja. VIDEO: Timo Soini kansan parissa
VIDEO: Ponikilvalla aloitettiin . Ajankohdan parhaat ravihevoset olivat mukana. Varsinkin maailman ennätyksen 11,0a jo toukokuussa juossut 3-v Massive Babe haluttiin nähdä, se voitti Erkki Rajakoski Memorialin.
Parasta antia oli kaksivuotiaiden kisa. VIDEO:  Suomen parhaat 2-vuotiaat, paras Skyfired Sel n:o 2. Ensimmäiset viisisataa metriä juostiin kymppiä, kovemaa kuin monessa aikuisten lähdössä. Voittaja oli Skyfired Sel ja Apache Kemp hävisi kahden kilometrin ja sadan metrin matkalla vain noin metrin.
VIDEO: 2-year olds' race itself  Voittajan ja toiseksi tulleen kilometriaika oli 16,2a. Suomen ennätys on 15,8/2100 m vuodelta 2009 Weimar-hevosen nimissä. Kolme seuraavaakin olivat vielä erittäin hyviä: Mystic Power, Jontte Boy ja Ranch Nero. Ne saattoivat hävitä vain huonompien lähtöpaikkojen takia. Levi-tunturin nimikkokilvan voitti torniolainen Herbie Sisu ja Käpylä GP:n tamperelainen Day Cruise.

12th November.
Norjan pääkaupungin Oslon renkaissa saa käyttää nastoja maksamalla nastamaksun  tai -veron noin 150 euroa koko talven käytöstä. Helsinki on ollut jonkun verran talvisempi kaupunki kuin Oslo. Tietoa puuttuu Oslon katujen puhdituksesta verrattuna Helsinkiin. Onko esimerkiksi puhdistamista lisätty samaan aikaan. Alla Oslon kaupungin nastaverosta:

Studded tyre fee in Oslo

From November 1st 2013 until April 27th 2014 the City of Oslo demands a fee for the use of studded tyres on passenger cars and heavy vehicles.

The aim of this arrangement is to improve the air quality in the capital. Studded tyres tear up the asphalt and generate airborne particles. These particles cause major health problems for many inhabitants, especially those who have allergies or asthma.
The City of Oslo has also previously had a periode with a studded tyre fee. The air quality in the city improved drastically due to increased use of studless tyres. When a certain percentage of studless tyres was reached, the fee was decided to be stopped. The following years, the percentage of people driving without studs declined, and at the same time the air quality requirements became stricter. The studded tyre fee was therefore reintroduced in 2004.
The idea of the fee is obviously to encourage as many people as possible to drive cars without studded tyres so that the air quality will meet the new requirements.

15. päivä marraskuuta lämpimähkö sää jatkuu etelässä, pohjoisessa on jo maa valkeana. Olen harrastanut liikuntaa, golfausta ei ole kylmien sateiden vuoksi enää pelattu, vaikka se olisi ollut mahdollista. Todennäköisesti vielä pelataan tänä vuonna. Muutama vuosi sitten pelasimme viimeisen kerran sinä vuotena joulukuun 28. päivänä Helsingin Vuosaaressa ihan Suomenlahden rannalla.

Olen käynyt uimassa pari kertaa viikossa, silloin uin aina 35 minuuttia ja matkaa tulee kilometri. Pari kertaa viikossa käyn myös tunnin ja 10 kilometrin lenkillä. Lenkki sujuu intervallina, alamäet kävellen ja muuten juosten. Kulumat eivät vielä ole alkaneet vaivata. Nivelet ovat saaneet niin paljon käyttöä, että nivelrikkojakin olisi voinut jo kehittyä.

Talvella lähden kotiportailta hiihtämään pohjoiseen Keravan suuntaan,hiihtolatu on täyttä erämaata.

- "Maailma alkoi Arlandan takaa". Palaan Nokian pääjohtajaan Jorma Ollilaan. Hän kertoo kirjassaan siirtymisestään pois Nokiasta. Tammikuussa 2005 hänellä ei ollut aavistustakaan, mitä ryhtyisi tekemään Nokia jälkeen. Minä tein omaa viimeistä kuukauttani omassa organisaatiossani samaan aikaan 64-vuotiaana. Jorma oli 55-vuotias, mies parhaassa iässä. Hän ei ollut jäämässä eläkkeelle, eikä hän lähtenyt Nokiasta muihin töihin. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus, monta kuukautta aikaisemmin Jorma oli antanut suostumuksensa toiseen, paljon suurempaan yhtiöön. Kaksi viikkoa Nokiasta lähdön jälkeen hänet pestattiin Shellin hallituksen puheenjohtajaksi.

Ollilan seuraajan valinta saattoi olla ratkaiseva Nokian kannalta. Pitkään Nokiassa ollut Olli-Pekka Kallasvuo oli tietysti kokenut, mutta ehkä urautunut ja parhaansa jo antanut. Jorma olisi valinnut seuraajakseen Pekka Ala-Pietilän, mutta Pekka kieltäytyi. Anssi Vanjoki itse olisi halunnut tulla valituksi, mutta syystä tai toisesta hänestä ei tullut toimitusjohtajaa. Anssilla oli laajasti kannatusta, hänhän oli Nokian kasvot monissa kansainvälisissä myyntiesittelyissä. Pertti Korhonen oli Nokian teknillinen osaaja, mutta loppupeleissä hänkään ei kyennyt viemään Nokiaa oikeaan suuntaan ainakaan riittävän nopeasti. Näin ollen hänenkään osakkeet eivät olleet korkealla Jorman seuraajaa valittaessa.

Jorma: Toimitusjohtajan työ on yksinäistä. On tärkeää, että on kumppaneita, joiden kanssa keskustella. Jormalla oli: Lew Platt (HP), Michael Dell (Dell), Andy Grove (Intel) ja Scott McNealy (Sun). Hän pyrki myös käymään keskusteluja valtionjohdon kanssa eri maissa. 

Ollila: Toimitusjohtajan käyttöikä on lyhentynyt. Organisaatiot kyllästyvät johtajiinsa 5-6 vuodessa. Muutaman kerran hänkin oli halunnut heittää pyyheen kehään. Globaaleilla markkinoilla liian myöhään syntyneet päätökset ovat yhtiölle kohtalokkaita.

Jorma iPhonesta: Se pystyi tarjoamaan jotakin sellaista, mitä Nokialla ei ollut.

Jäätyään pois Nokian hallituksen puheenjohtajan tehtävästä keväällä 2012 yli kuusikymppisenä Jorma alkoi kirjansa viimeistelyn. Kun hän oli täyttänyt elokuussa 63 vuotta 2013, Nokian matkapuhelimet myytiin syyskuussa Microsoftille. Myyntipäätös oli Nokian hallitukselta dramaattinen ja rohkea, totesi Jorma, hänelle surullinen. 

Matkapuhelimen historiasta ennen Jorma Ollilaa lyhyesti. 

Nokia päätti siirtää 1960-luvun lopulla radiopuhelintehtaan Ouluun. Presidentti Kekkonen taustalla saattoi vaikuttaa myös. Lauri Kuokkanen siirtyi Helsingistä tehtaan mukana radiopuhelinjohtajaksi Ouluun. Kuokkanen kehitti Duplex-suodattimen, joka mahdollisti kaksisuuntaisen keskustelun, näin syntyi matkapuhelin.  Kuokkanen lähti Nokia Oy:stä 1976 ja siirtyi osakkaaksi Inseleen, joka teki metalliosia alihankintana teollisuudelle. Vuonna 1978 Kuokkanen aloitti itsenäisen yritystoiminnan ja perusti samana vuonna Lauri Kuokkanen Oy:n, joka teki duplex-suodattimia radiopuhelimiin. Yritys myytiin Nokia Oy:lle 1985 ja jatkoi nimellä LK Products. Sittemmin Nokia myi yrityksen englantilaiselle Filtronicille.

Lauri Kuokkanen on suomalaisen radiotekniikan keskeisiä ja menestyksekkäimpiä pioneerikehittäjiä. Hänen jäljiltään löytyy myötävaikuttaminen Nokian alkuvaiheen radiopuhelintoiminnassa sekä useita yritysmenestystarinoita ja lukematon määrä työpaikkoja. Hänen esimerkkinsä on innostanut muita itsenäiseen yritystoimintaan ja näin hänen vaikutuksensa Oulun alueen it-teollisuuden, erityisesti pienen ja keskisuuren, kehittämiseen on vielä huomattavasti laajempi kuin mitä hänen omat vaikuttavat aikaansaannoksensa ovat. Lauri Kuokkasesta tuli Oulun yliopiston kunniatohtori 2002.

Tämä tapahtui Nokian silloisen oululaisen pääjohtaja Björn Westerlundin aikana. Oulun yliopiston elektroniikan ensimmäisenä professorina oli 1967-1974 Matti Otala, myöhemmin Nokia-yhtymän tiede- ja teknologiajohtajana 1986-1990.

Radiopuhelimet saatiin laajemmin 1950-luvulta lähtien, kädessäpidettäviä matkapuhelimia oli saatavilla vuodesta 1973 alkaen. Ensimmäinen automaattinen matkapuhelinverkko 1G avattiin Japanissa vuonna 1979

Vuonna 1981 avattiin pohjoismainen NMT-verkko (Nordisk Mobile Telephone) Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.  Toisen sukupolven 2G-verkon avasi kaupalliseen käyttöön vuonna 1991 suomalainen Radiolinja. Tuolloin käyttöön otettiin digitaaliset-matkapuhelinverkot.  3G-matkapuhelinverkon tuli 2001, Suomessa 2004.

Yle kertoo, että ensimmäinen matkapuhelin esiteltiin Suomessa keväällä 1987. Liki taskuun mahtuvan puhelimen käyttö tuli mahdolliseksi uuden NMT-verkon myötä. NMT-900-järjestelmä otettiin käyttöön edellisen, 450-verkon ruuhkauduttua. Uusi verkko oli paitsi laajempi myös ominaisuuksiltaan aivan uudenlainen: se mahdollisti käsipuhelimien käytön. Verkko avattiin samanaikaisesti kaikkialla Pohjoismaissa. Keväällä 1987 mahdollisuus "pikkupuhelimien" käyttöön kiinnosti vielä melko harvaa suomalaista. Alkuvaiheessa uutta verkkoa käytti kolmisensataa suomalaista.

Matkapuhelimen NMT-900 verkkokäynnistyi

17. päivän Helsingin Sanomissa tietokirjailija, kolumnisti Tommi Uschanov kertoo, että historiantutkija Ross McKibbinin mukaan ilmeisesti skotlantilaisen kirjailija A.J. Croninin Sisärengas-kirja, joka ilmestyi 1937, vaikutti siihen, että sodan jälkeen Britanniaan perustettiin terveyspalvelujärjestelmä ensimmäisenä maailmassa.
Olin vuosina 1964-65 Lontoossa työharjoittelussa ja pääsin nauttimaan tämän järjestelmän eduista jopa ulkomaalaisena. Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut olivat ilmaisia samoin myös lääkkeet.
Tänä päivänäkin suomalainen voi käyttää Britannian julkisia terveydenhuoltopalveluita (British National Health Service, NHS). Kelasta saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin (EHIC). Kortti on maksuton. Reseptilääkkeet ovat vakiohintaisia, 10 euroa. Hampaiden hoito on osittain maksullista.

19. päivänä tartuin kirjaan, josta odotin paljon. Kolmetoistavuotiaan syntymäpäivän jälkeinen päivä: "Syntymäpäiväksi saatu alepoolo kuroutui kainaloihin ja jätti navan paljaaksi. Sitä mentiin linja-autolla Centrumiin vaihtamaan. Myös seuraava koko oli ahdas. Minulle nousi hiki joka paikkaan vaatekopissa varsinkin kun kuulin äidin valittavan myyjälle, miten hän oli yrittänyt hillitä esikoisensa pullanhimoa, laihoin tuloksin. Sanavalintaa molemmat nauroivat. Päätin ryhtyä viettämään spartalaista elämää. Minusta kasvaisi jäntevä, lihaksikas, vaitelias, pitkätukkainen, tutkimaton, lyyrillinen, isokyrpäinen. Rinnakkaisluokan Irene ja meidän luokan Anita unohtaisivat Ilveksen Raunon barbaarisen nuijan. Mami tuli illalla kylään kymmenen runebergintortun kanssa, vaikka se oli kapitalistinen runoilija." Eiköhän me kaikki pojat tuossa iässä ajateltu tulla tuollaisiksi ihanneihmisiksi, mutta kuka laittoi sen silloin paperille. Suorasanaisesti. Lähipiirissä päiväkirjan mukaan huomattiin kolmetoistavuotiaan kyvyt. Siinä ympärillä tapahtui koko ajan ja kaikki olivat aktiivisia, oli tapahtumia mitä kirjata ja kirjaaja. Ei ollut tapahtumaköyhyyttä. 1970-luvulla oli varmasti oikeata köyhyyttä, vaikka suoranaista nälkää ei juuri nähtykään. Jarin isä on minua pari vuotta vanhempi ja oli Ruotsissa evakossa niin kuin itsekin. Vanhempien sukujen historiaa Jari on onnistunut keräämään kiitettävästi ja esittänyt sitä runsaasti ja kiinnostavasti.

20. päivänä lennän norjalaisen lentoyhtiön koneella Lappiin hiihtämään ja katsomaan lapsenlapsia. Siellä on luvassa minus 15C ja lunta sen verran, että hiihtäminen on mahdollista. Rovaniemi on urheilukaupunki. Viikonloppuna on SM-hiihtokilpailut, itsekin pitäisi ehtiä ladulle. Kävinkin Ounasvaaralla hiihtämässä muutaman kilometrin, ensin luonnon lumella, sitä ei ollut kuin pari senttiä. Sitten kasatulla pengerlumella Urheilutalolta hiihtostadionille ja takaisin melko mäkistä maastoa. Muoviset suksisiteet olivat jo kuluneet ja lonksuivat pahasti luisteluhiihdossa. Modernit sauvojen käsihihnat ovat huonommat kuin omani vanhan tyyppiset, en laittanut hihnoja kiinni lainkaan. Lainavarusteissa ei ole mukava kulkea.
Nykyisin rovaniemeläinen Petteri Lampinen pelaa Venäjällä ammattilaisena. Mutta mikä onkaan laji. Väärin meni, se ei ole jääkiekko. Media kertoo kyllä NHL:n jokaisen pelin, jossa yksikin suomalainen on ollut mukana. KHL:stäkin kerrotaan, vähemmän. Jääpallon suomalaisista pelaajista sen sijaan ei kerrota mitään. Mikä mediaa ohjaa? Pohjois-Amerikka on kaukana, Venäjä ja Ruotsi naapurimaita. Jääpallo molemmissa erittäin suosittua. Media ei seuraa kumpaakaan.
Libero Petteri Lampinen pelaa kolmatta kauttaan jääpalloammattilaisena Venäjän pääsarjassa. Itänaapurissa laji kerää suuret yleisöt ja huippupelaajien palkat ovat sen mukaiset. Lampinen pelaa ensimmäistä kauttaan Dinamo Kazanin joukkueessa. Pääsarjan suurimmissa peleissä katsojaluvut ovat kymmeniä tuhansia ja kärkipelaajat tienaavat satoja tuhansia dollareita kaudessa. 'Venäjällä on oltava, mikäli haluaa pelata ammatikseen, Lampinen sanoi Lapin Kansan haastattelussa 2010 ennen jääpallon maailmanmestaruuskisoja. Huippujääpalloija näkee Rovaniemellä asuvaa perhettään vain lomilla ja harkitsi ennen kauden alkua liittyvänsä Haparanda-Tornio Bandyn riveihin. Venäjän rikas Vysšaja liga vei kuitenkin voiton Ruotsin pääsarjasta Elitserienistä. 'Hallit ovat jääpallon tulevaisuus' hän jatkaa. Ennen Venäjän pestiä rovaniemeläinen ehti pelata Ruotsissa kuusi vuotta, joista neljä kautta Eldsbynin joukkueen kotihallissa. Länsinaapuriin on rakennettu viime vuosina jääpallohalleja ja se on tuonut Lampisen mukaan nostetta koko lajille. 'Onhan se eri asia tulla katsomaan peliä 0-5 asteen lämpöön, ei tuule koskaan ja olosuhteet on aina hyvät. Kokemuksesta tiedän myös, että hallissa on todella helppo viedä läpi harjoituksia.' Petteri Lampinen valittiin vuoden jääpalloilijaksi 2006, hän on aloittanut jääpallouransa Tornion Palloveikoissa, missä itsekin pelailin joskus kauan sitten.
Hankin toisen sukupolven tabletin. Edellinen ensimmäisen sukupolven 7-tuumainen oli kaksivuotias, annoin sen lapsenlapsille, missä se joutui ensi kertaa heti kovaan käyttöön. Tämä uusi 8-tuumainen on 4g-yhteydellä, mutta vaikuttaa vähän siltä, että Rovaniemellä on vasta 3g toiminnassa.
24. päivänä sunnuntaina Rovaniemellä on Suomen hiihtoparhaimmisto kisaamassa perinteisellä naiset 5 km ja miehet 10 km. Pakkasta on aamulla yhdeksän aikaan -13. Forecan ennusteen mukaan pakkanen pitää pintansa samana koko päivän. Eilen lauantaina sprintin voitti miehistä Martti Jylhä ja naisista Anne Kyllönen, molemmat ylivoimaisesti. Sami Jauhojärvi voitii miehet ja Anne Kyllönen naiset. Löysin poikani autotallista hänelle aikoinaan antamani ensimmäiset muovisukset. Karhu-sukset ja monot olivat hienossa kunnossa ja niitä pitää kokeilla.

25. päivän aamuvarhaisella luen Esikoisesta: 'Isä ja Kiurujoen Kari vetivät varhaisten hyttysten tai muurahaisten tai polttiaisten ahdistelemasta jalasta miehen pois pusikosta. Jalka kuului Olavi Maximilian Kyykälle. Se oli sotinut jatkosodassa luutnanttina. Aune-tädistä, Erkki-sedästä ja Kyykän Ollista olin sen oppinut. Kukaan ei ole miltä näyttää. Tuntemattomia ihmisiä on paljon, mutta tavallisia ei lainkaan.'
Tänään kunnostetaan lisää kaappeja. Hyvännäköiset korkeat, kolmioviset kaapit eivät aio kestää hyllyillä lepäävien vaatteiden painoa ja leviävät. Saranoita pitää säädellä ja kiinnittää läpipulteilla. Näin saadaan lisää käyttöikää niillekin, vähän kuin antaisi ihmisille vitamiineja iän pittuutta lisäämään. Hiihtämään ei ole hoppu, niin vähän on lunta paitsi Ounasvaaran kilpaladulla, missä on nyt ruuhkaakin. Huomiseksi on luvassa lumisadetta, sitten mennään ladulle, tänään kunnostetaan kaappeja.
Illalla pojantytär Vilja soitti viulua konsertissa ja pojanpoika Joonas kävi RoKin jääkiekkoharjoituksissa pienessä köhässä.
Löysin Tervon Jarin Esikoisesta mielenkiintoisen kohdan: 'Isä oli nähnyt Särestöniemen päissään Polarin baarissa ja kätellyt sitä. Se oli lyhyt ja kierosilmäinen mutta maalarina suuri. He ottivat pari rokia ja keskustelivat molempia osapuolia kiinnostavista asioista. He olivat ammattiveljiä. Särestöniemi maalasi pakkasmaisemia ja isä emäntäkouluja.' Rovaniemeläisen kirjaa pitää tietysti lukea Rovaniemellä ja sielläkin juuri Korkalovaarassa kuten mie. Pakkasta on puolta vähemmän kuin ennustajat lupasivat. Lunta satoi sentin verran. Ei riittävästi luonnonlatua ajatellen.
26.-27. päivinä olen joutunut flunssan kouriin, sitä on yleisesti täällä Rovaniemellä. Ulkona lämpötila huitelee nollan tienoilla ja räntää sataa. Nenä vuotaa kuin räntäsade eikä talouspaperirulla riitä pitkäksi aikaa. Vielä 28. päiväkin olin sairas, mutta luin Esikoista, joka on ainutlaatuinen. Siinä Jari on pikkupojan jokapäiväisten tapahtumien sekaan sirotellut monenlaisia mielenkiintoisia tapahtumia historiasta. Vielä hieman flunssaisena lennän norjalaisella lumisilta hiihtomailta etelän vesisateisiin perjantaina 29. päivänä. Marraskuun viimeisenä päivänä oli pakkasta, mutta kun ei satanut, ei saatu lunta.
Pari vuotta takaperin meillä täällä Helsingin rajalla oli ollut luminen talvi marraskuun 18. päivästä alkaen. Tämä vuosi on taas ihan normaali, ei lunta, ei pakkasta, ei hiihtoa. Vain vesisadetta.