1966 Hernesaari

1966 Hernesaari
Ensimmäinen vakituinen työpaikkani Helsingin ainoassa autokatsastuksessa Hernesaaressa 1966-68. Kuva saatu Jaakko Laurilalta, kuvassa isänsä Plymouth Fury 1959

Saturday, November 30, 2013

Joulukuu 2013


Sateinen, lämmin ja lumeton.

Toisin oli 2010: http://salmonskiing.blogspot.fi/

On joulukuu, adventti, hallelujaa. Tänään jatkuvat Rukan pohjoisten lajien kisat. Nordic tarkoittaa pohjoisilla alueilla talvisin suoritettavia lajeja, kuten hiihtoa ja mäenlaskua. Suomalaiset eivät niissä lajeissa enää pärjää, eikä sillä sinänsä saa olla väliä, paras voittakoon. Saattahan olla että joskus vielä tulee sellainen suomalainen, että pärjää. Mutta parhaat urheilijat valitsevat nykyään lajeja, joissa tienaa helpommin paremmin. Jääkiekko ja palloilulajit ovat tällaisia.
Odotan lähipäivinä Jorma Ollilan ja hänen työryhmänsä eistystä autoverotuksen muuttamisesta. Sitä tuskin tullaan toteuttamaan, mutta esityksiä voi aina tehdä, kun pyydetään. Tämä on Kyllösen oma himanen, mutta alemmilla kustannuksilla. Paljonko joutuisi maksamaan autoveroa kuvan autolla. Pääsisikö ajelemaan veroitta, jos ajaisi vain ulkomailla. Jaa mutta kyllä ne satelliitit verottaisivat varmaan sinnekin.
Flunssan jälkeen ensimmäinen lenkki oli niin kuin melkein aina Håkansbölen kartanon mailla, meidän mailla. Kaupunkimme omistaa tilan rakennuksineen. Tilan maat kaupunki sai haltuunsa kymmeniä vuosia sitten jo silloin, kun olimme Helsingin maalaiskunta. Fazer osti nimittäin kartanon omistajilta maat ja rakensi uudenaikaisen tehtaan maille. Ylijäämämaat Fazer myi Keskus-Satolle, joka teki aluerakentamissopimuksen kunnan kanssa. Näin syntyi Hakunila, joka on jonkunlainen suomennos Håkansbölestä. Kartanon pelloille rakennettiin meidänkin tulevat kotimme ja pääsimme muuttamaan heinäkuussa 1969 kaksine lapsinemme. Omistajat halusivat luopua kartanon päärakennuksestakin ja myivät sen kaupungille 2005. Historiaa tiedetään 1500-luvulle, mutta parasta lienee historiassa Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n käynti 1775 (samoihin aikoihin perustettiin eräs maatila Raumolle) Håkansbölessä, Håkaninkylässä.
Kartanon omisti tuolloin kauppaneuvos Sederholm. Sederholmin isoisä oli ollut Kustaa III:n isoisällä puunkaatajana ja perillisen kummina Tukholmassa. Ehkäpä juuri siksi Sederholm rakennutti kuninkaalle kahdeksankulmaisen huvimajan, mutteritalon.



 Kolmantena päivänä joulukuuta tutkin amerikkalaista silmäinstituutin sivustoa valmentaakseni itseäni silmälääkärille:  Silmäinstituutin tietoa



Vasen silmä lienee harmaa, oikea näyttäisi olevan paremmassa kunnossa.
Silmäutkimusmatkalla oli mahdollista ikuistaa helsinkiläistä cityä:
Kappeli on ekumeeninen ja toivottaa kaikki tervetulleiksi.
Kampissa on puusta tehty kappeli jossa voi keskustella papin, diakonin jne kanssa.Kappelissa ei järjestetä kirkollisia toimituksia, mutta erilaisista teemapäivistä ja muusta toiminnasta ilmoitetaan erikseen seurakunnan ja kaupungin nettisivuilla. Se on kuin kirnu, uskonkirnu tässä tapauksessa.
Sulan ja vapaan veden kalastusta Ylitorniolla siihen aikaan kun Tornionjokeen suunniteltiin vielä vakavasti voimalaitoksia. Ranta- ja vesioikeuksista tehtiin kauppoja useamman vuoden ajan. Venäjän keisari Aleksanteri I meidän on kiittäminen että teki joesta rajajoen, rajajokea oli vaikeampi padota. 22-vuotiaan Suomen valloittanut keisari oli 8 vuotta aikaisemmin 14-vuotiaana ilmeisesti tapattanut isänsä keisari Paavali I:n. Vuonna 1825 Aleksanterin ilmoitettiin kuolleen, mutta legendan mukaan hän kyllästyi hallitsijan hommaansa ja muuntautui mietiskeleväksi erakoksi nimellä Fjodor Kusmits ja kuoli 1864 Tomskissa.
TORNIONJOEN patoamisesta: http://tornionjoenvoimalaitoksista.blogspot.fi/


Neljäntenä joulukuuta kävin ensin näkökenttätutkinnassa Terveystalon sairaalassa Graniittitalossa. Olisipa julkinenkin sairaala näin hieno, kahviautomaatteja siellä sun täällä, eikä maksa mitään. Sieltä suunnistin Kansalliskirjastoon omiin tutkimuksiini.
Vielä iltapäivällä ehdin Akateemiseen kahden huippunaiskirjailijan kirjaesittelyyn. Sohvalle samalle istui Laila Hirvisaari odottamaan omaa esitystään kun Kaari Utrio kertoili kirjastaan Seuraneiti. Lailan kirja Me Keisarinna kertoo naisesta huipulla, Kaari kertoo naisesta aivan 'pohjalla'. Laila kertoo Katariina suuresta, joka eli 1700-luvulla ja Kaarin seuraneiti 1800-luvulla.

Kaari Utrio:
VIDEO: Seuraneiti, kirjan esittelee Kaari itse

Youtubevideo: Kaari antaa nimikirjoituksia


Laila Hirvisaari:

YoutubeVIDEO: Laila antaa omistuskirjoituksen
Naiset ovat ja ovat olleet huippukiorjailijoita. Laila esittelee kirjansa Katariina Suuresta, kirjaa hän kirjoitti vuosikausia ja sitä ennen myös näytelmän Katariinasta.
VIDEO: Laila kertoo kirjasta ja itsestään

Naiskirjailijoiden nimikirjoituksesta saa selvän, mieskirjailijoiden Ollila ja Saukkomaa nimistä ei.

Hyvää Itsenäisyyspäivää - Good Independenceday!
6.12.

9.12. Yhdeksäntenä joulukuuta kiertelin ajaessani muutamia liikenneympyröitä ja hieman ihmettelin, kuinka hitaasti niitä pystytään rakentamaan. Ympyröiden aikaansaaminen riippuu kuntien varallisuudesta. Jos jossakin on jo rakennettu liikennevalot risteykseen, ei siihen ymmärrettävästi ympyrää tule. Mutta jos liikennevaloja ei risteyksessä ole, silloin ympyrän rakentaminen saattaa olla helpompaa. Kuntahan ei taloudellisesti suoraan hyödy ympyrästä. Kuntalaiset siitä hyötyvät, liikenne on sujuvampaa ja turvallisempaa. Ja kuntahan olemme me. Paljon riippuu myös millainen ympyrä on, mutta hyvin toimivilla ympyröillä vakavimmat onnettomuudet estyvät lähes kokonaan. Hyvin suunnitelluilla ympyröillä rauhoitetaan liikennettä ja poistetaan vasemmalle kääntyminen. Ympyrästä käännytään aina oikealle. Hyvä suunnittelu lisää kevyen liikenteen turvallisempaa kulkumahdollisuutta. 
Liikenneympyrässäkin saatetaan joskus tarvita liikennevalot erityisesti kevyttä liikennettä varten.
"For the 23 intersections combined, this procedure estimated highly significant reductions of 40 percent for all crash severities combined and 80 percent for all injury crashes. Reductions in the numbers of fatal and incapacitating injury crashes were estimated to be about 90 percent. In general, the results are consistent with numerous international studies and suggest that roundabout installation should be strongly promoted as an effective safety treatment for intersections. Because the empirical Bayes approach is relatively new in safety analysis, the potential of this methodology in the evaluation of safety measures is demonstrated." (Bhagwant N. Persaud, Richard A. Retting, Per E. Garder, Dominique Lord).

10.12. Aloitan tänään uuden kirjan. Pyysin sen isänpäivälahjaksi, mutta en ole aikaisemmin ehtinyt. Kirja kertoo Onni Happosesta, joka kolmekymppisenä vasemmistolaisena joutui vainotuksi. Sosialidemokraatti Onni valittiin kunnallislautakunnan, nykyisin valtuuston puheenjohtajaksi Heinävedellä. Vaimonsa Saimi kertoo kirjan kirjoittajan Asko Jaakonahon kirjassa Onnemme tiellä: 'Tupaan ilmestyi kunnan esimiehen musta salkku. Salkusta tuli ulos läjittäin papereita, jotka täyttivät meidän tuvan ja Onnin ajan. Mies kantoi kunnan kirjeet kotiin, rapisutti ja tihrusti niitä kaikki illat öljylampun valossa. Vielä senkin jälkeen kun Onni palasi savotoilta, se vastaili kirjeisiin ja yritti kirjoittaa jotain tähdellistä ylös. Kahtena päivänä viikossa Onni lähti kirkolle hoitamaan kunnallislautakunnan töitä. Joskus se hiihti jopa kaukaa savotoilta suoraan valtuuston kokoukseen ja oli yötä kunnanhuoneella.'
Onnemme tiellä on tositapahtumiin pohjautuva kirja Lapuan liikkeen vuosista. Kirja kertoo appivanhempieni kotipitäjästä ja niistä ajoista, jolloin nämä olivat lähes samanikäisiä Onni Happosen kanssa. Lisäksi kirjassa yksi päähenkilöistä sattuu olemaan sukunimi-kaima appivanhempien kanssa.
Yle esitti ohjelman 2011, jossa se käsitteli Onni Happosen murhaa: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/musta_murha_valkoinen_totuus_76401.html#media=76417
Lapuan liike kaatui omaan mahdottomuuteensa. Kyyditykset ja muilutukset eivät tietenkään saaneet yleistä hyväksyntää, päinvastoin. Onni Happosen murha oli yksi niistä arkunnauloista. Jörn Donnerin isä Kai oli mukana liikkeessä, myös sen valtuuskunnassa. Isä-Kai ei päässyt kasvattamaan lapsi-Jörniä, Kai kuoli 1935, Jörn oli silloin 2-vuotias. Jörn on päinvastoin kuin isänsä hyvin vapaamielinen, kuulunut jopa vasemmistolaisiin, joita isä-Kai oli hätistelemässä pois Suomesta.
Onhan se ollut aikaa, Lapuan liikkeen aika. Heinäveden kunnan valtuutetut olivat koolla syyskuussa 1930. Kirjan mukaan Pelkonen loikkasi puhujapönttöön: -"Heinäveden miehet isäänmaan asialla! Minä olen kutsunut koolle tämän kansalaiskokouksen, että Happosen konnantöistä tulee vihdoin loppu. Kommunistit saavat lähteä tästä kunnasta!" - Heittäkää ne tunkiolle!, huusi joku. Miehet hurrasivat ja heittivät hattujaan ilmaan. Tuolit oli viety ulos, jotta sisään mahtuisivat kaikki innokkaat. Ovensuussa vahtimestari heitti ylimääräiset ulos, mutta joukko murtautui sisään väkisin. Pelkonen kertoi pyytäneensä Kuopiosta tukijoukkoja.
Kommunisteiksi leimattiin myös sosialidemokraatit, näin heistäkin päästäisiin. Isännät olivat omalla asialla, mutta väärin keinoin. Isännät pelkäsivät menettävänsä asemansa kunnan päätöksenteossa ja ennen kaikkea verojen maksussa. Konnantyöt tarkoittivat veronkantoa. Valtuustossa ei ollut kommunisteja, mutta sosialidemokraateilla oli enemmistö.
Kuopiosta Pelkosen tilaama Suomen Lukko-nimisen järjestön lapualaisjoukkio otti Happosen kiinni kunnantalon pihalta, pakotti autoon ja pahoinpiteli hänet. Pelkonen tuli perästä Karvioon Koposen luo, missä kuopiolaiset kohtasivat hänet. Sitten Happonen raahattiin sorakuopalle, missä kirjan mukaan Pelkonen tappoi hänet pahoinpideltynä säälistä, kirjan mukaan.
Soramontulla lienee ollut 8-10 miestä todistamassa ja osalllistumassa murhaan. Tämä joukko oli vaiti tai tutkinta oli vaiennettu kaikki nämä vuodet niin, että vasta nyt kun kaikki ovat kuolleet, kerrotaan tai uskalletaan kertoa totuus. Jaakonahon kirja Onnemme tiellä ilmestyi 2012.Myöhemmin 1962 (ei kirjassa) Pakarinen joutui sairaalaan, jossakin vaiheessa hän lienee uhannut kertoa oikean murhaajan, mutta sairaalassa hänet lienee käynyt joku "lopettamassa". Otto kuoli kallonmurtumaan.
1930-luku oli muuallakin kuin Suomessa levotonta ja vainojen aikaa, Saksassa Hitler vainosi ja tuhosi, Neuvostoliitossa Stalin ja Suomessa Kosola.

16.12. Ollilan kilometriverotyöryhmä esittää henkilöautojen verottamista ajetun matkan mukaan. Ensin kerrottiin, että auto- ja ajoneuvoverot korvattaisiin kilometriverolla, mutta Ollilalta tiukattaessa, aikaisempiakin veroja todennäköisesti jäisi, että kaikkia niitä ei korvattaisi. Lisäksi polttoaineveroon työryhmä ei esitä muutoksia.Veromuutos voisi tulla voimaan aikaisintaan kymmenen vuoden päästä, valmistelu veisi vähintään niin kauan. On utopiaa kuvitella, että yksistään suomalaiset valmistaisivat tarvittavat laitteet, kyllä kiinalaiset ja taiwanilaiset valmistavat ne nopeammin ja halvemmalla. Jorma Ollila oli sitä mieltä, että tämä veromuutos työllistää tuhansia, mutta ei sanonut missä maassa. Ajatuksena matkaverotus on ideaalinen, mutta käytännössä toteutus voi olla epärealistinen. Se on vähän kuin ajaisi valtion taksilla kaiken aikaa. Osittainhan se on sama kuin nykyäänkin, mitä enemmän ajat, sitä enemmän kulutat ja sitä enemmän maksat polttoaineveroa. Sitä kukaan ei ymmärrä, miksi pitää olla kaksi täysin päällekkäistä veroa. Olisko se siksi, että jos autovero poistuisi, niin kaikki voisivat ostaa halvemmalla hienomman auton pihallensa. Jossakin vaiheessa automyynti loppuisi lähes kokonaan, kaikki jäisivät odottamaan niitä halvemman verokohtelun autoja.

Meidän pihan oravaisemme:  VIDEO:  Lounasaika pihallamme
Niin taitavasti ja rohkeasti.

20.12. Perjantaina saatuani jo lähes loppuun luetuksi Viipuri 1918 - nimisen kirjan, kiinnostuin erityisesti kirjassa mainitusta sissirykmentin päälliköstä Elja Rihtniemestä. Ensinnäkin etunimestä, papilla on jäänyt vahingossa s pois. Sukunimi kiinnosti myös, onko hän mahdollisesti kokoomuksen puheenjohtajana 1960-luvun lopussa olleen Juhan isä. Kyllä on.



21.12. lauantaina vuoden pimeimpänä päivänä kävin juoksentelemassa urheilupuistossamme, missä hiihtäjät
hiihtelivät keinolumilla ja maa oli muutoin täysin lumeton. Pari edellistä vuotta olivat valtavan lumisia. Timon ja Elinan toimittama ihmisoikeuksien oppikirja ilmestyi. Olisipa kiva joskus päästä sitäkin selailemaan.
Kävin ostamassa joulukuusen Bauhausista. Näin toimii unionin ystävä eurooppalaismielisesti. Suomalainen kuusimyyjä kertoi Bauhausin myyvän lentokoneella tuotuja kuusia Tanskasta, ostamassani kuusessa oli lappu, jossa ohjeita eestiksi ja suomeksi. Ilmeisesti näitä viedään sekä suomeen että Viroon. Toinen mahdollisuus on, että kuuset tulevat Virosta laivalla.



22.12. Aloitin uusia kirjoja. Ensin Anneli Kanto: Veriruusut ja senjälkeen tulee Mirja Turusen väitöskirjatutkimus Veripellot. Molemmat kertovat sisällissodasta 1918.

25.12. Veriruusut antaa erinomaisen kuvauksen sisällissotaan valmistuvista naisista. Vai mitä sanotte tästä: "Lempi lakkasi palelemasta. Hän oli saanut kaartilta villapaidan ja kaulaliinan, ja naiskomppanialle teetettiin vielä housut ja takit karheasta kankaasta. Lempi ihasteli, miten lämpöisenä takapuoli pysyi housuissa. Hameen helman alla aina tuuli huikui ja lumi pöllysi. Ellei omistanut villaista alushametta, reidet olivat kylmästä tulipunaiset ja pissatauti vaivasi pitkin talvea. Housut olivat vallankumouksellinen vaate. Ne jalassa harppoi helposti lumessa, juoksi portaita ylös tai heitti jalan toisen päälle. Ei ihme, että miehet halusivat pitää housut yksinoikeutenaan. Lisää:
http://uprisingcivilwar.blogspot.fi/